Kaksplus.fi


maanantai 18. tammikuuta 2016

Meidän lähiviikkojen aamut olisivat voineet olla kovin seesteisiä. Tämä arki kahden pienen lapsen kanssa on ehkä parasta tällähetkellä, mutta viimeisen viikon hermoni ovat olleet lähinnä riekaleina. Olen huomannut valehtelematta satakertaa miettineeni että "voinytjumalauta.." kun ääneen pääsee kiljahdus äidin pikku-murusta ja kuinka sitä ollaan taas niin reippaina. Seesteisyys on kaukana, kun aamulla ensimmäinen ajatus on mahdollisissa tulevissa päiväunissa eikä aamupuurossa.

Välillä on tietysti hankala olla kaksivuotias. Mutta tuntuu että vielä vaikeampaa on välillä olla kaksivuotiaan äiti.



Odotan kesää. Lämpöä ja sitä että pukeminen helpottaa. Tänäänkin olin aikamoisessa kiipelissä kun lunta tuprutti taivaalta, aikataulu petti ja bussikin oli myöhässä. Ja sadasosasekunnin saatoin pistää mahdollisen myöhästymisen (jota ei tapahtunut) taaperon viaksi. Olisihan ollut paljon mahtavampaa laittaa isän kengät pikkusiskolle kuin pukea omat villasukat. Kaikki siis on kuin onkin omien korvieni välissä. Sen miljoonannen kerran taputan päälaelle ja pussaan otsalle.

Aika, ei täähän muu auta.

4 kommenttia :

  1. Kuulostaa ihanan tutulta, etenkin tuo että aamulla herätessä vain odottaa sitä päiväuniaikaa. :D Tsemppiä sinne, mä odotan sitä että nää kaks alkaa leikkiä keskenään ja pitävät siis toisilleen seuraa (vaikkei se nyt varmaan ihan heti tapahdukaan...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin odotan! Tällähetkellä illan pikkukakkonen kun on ainoa kun edes toinen jaksaa keskittyä muuhun kun äidin jalassa roikkumiseen, ainakin vartin ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Onneksi uppoamassa veneessä on aina joku muukin ;) <3

      Poista

Kiitos kommentista! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...