Kaksplus.fi


maanantai 30. marraskuuta 2015

Jokainen yö vie aamuun.

Minä en ole. Yksinäinen nimittäin. Elämässäni on maailman hienoimpia ihmisiä. Toisten kanssa olen viettänyt lapsuuteni. Ostettiin kymmenellä pennillä irtokarkkeja, jokaista eri laatua erikseen kertoen nämä myyjälle. Toisten kanssa on koettu kovin villi nuoruus. Ne ekat siiderit, ekat kotibileet ja ekat. No ekat kaikki. Sitten ovat myös he, joiden kanssa jaan nykyään kovin paljon. Ystävät, joita saatoin ennen vähätellä(anteeksi) enkä ymmärtänyt heidän tärkeyttään.

Liian moni äitiyslomalle jäävä valittaa yksinäisyyttä. Kuinka ne lapsettomat, tai jo vanhemman lapsen saaneet unohtavat. Eivät
välitä enään kun perheeseen syntyy vauva, tai ehkä vain ensimmäiset kuukaudet. Sitten äidit kerääntyvät yhteen ja jupisevat. Meidät on taas unohdettu. Ja eipähän itsekkään viitsitä vaivautua soittelemaan kun eihän heitä voi kiinnostaa kakkavaipat, soseiden aloitus tai kuinka Pirkko-Petteri taas nukkui huonosti. 




Kuinka moni yksinäinen nostaa kätensä? Minä nimittäin en. Vaikka äitiysloma ja äitiys tuntuu hieman erottavan ystävyyssuhteita, en anna oman käytökseni vaikuttaa siihen. Meidän aktiiviaika sijoittuu hyvin ennen puoltapäivää, mikä johtaa siihen että seuraksi valikoituu usein muita kotona olevia äitejä. Ei tarvitse edes sormien napsautusta, kun tiedän keneltä haluan seuraa. Muut, eri elämäntilanteessa olevat jäävät oletettavasti toiseksi. Hehän ovat töissä, ja sehän on vallan hieno asia! 

Vaikka nautin muiden pikkulasten äitien seurasta, ei minua silti ole unohdettu. Kyllä Facebookin kautta silti putkahtelee synttäri ja tuparikutsuja, vaikka niihin en ole kerennytkään osallistumaan. En myöskään oleta että minuun otetaan yhteyttä. Kyllä minäkin äitinä osaan valita numeron ja laittaa viestin. En jää rypemään kotiin, vaan niillä työssäkäyvillä vieraillaan iltapäivisin ja tietty hieman harvemmin. 

Yksinäisyys on siis juuri sitä mitä siitä itse teet. Olisin itsekkin, jos en olisi aktiivinen. Tietysti vaikka uusi paikkakunta tai muu muutos vaikuttaa tukiverkostoon, mut hei! Älkää antako sen häiritä! Ei kukaan jaksa kuunnella valitusta semmoiselta, kuka ei itse ryhdy tuumasta toimeen. 

Onni on iso ystäväpiiri ja sosiaaliset taidot. Viimeviikolla löysin uuden tuttavan paikallisbussista, joten jään innolla odottamaan mitä tämä viikko tuo tullessaan. Ja jos joku nyt kokee olevansa silti yksin, niin meistä kyllä riittää vielä toveriksi muillekkin. Heittäkää vaikka sähköpostilla ;) 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...