Kaksplus.fi


torstai 2. heinäkuuta 2015

Hyvästi tuttipullo!

Päivä 1.

Ensimmäisenä päivänä Lumi saa vielä päikkäreille tuttipullon. Puhtaasti siitä syystä että kokeilu ilman tulee mieleeni vasta illemmalla. Varaudun koko illan henkiseen ja fyysiseen tappeluun (itseni kanssa), jotten illalla kaiva pulloja yläkaapista minne ne piilotin. Touhutaan koko päivä ja illalla käydään vielä pyörälenkillä. Iltapuuhat hoidetaan normaalisti, mutta puuron kera tarjoan tavallisesta mukista vielä maitoa. Lasillinen meneekin alas reippaasti ja tiedän ettei jano ainakaan pääse yllättämään. 

Sänkyyn siirtyessä hammaspesun jälkeen otetaan mukaan tutti sekä nalle. Normaalisti komboon kuuluva tuttipullo lämmitetyllä maidolla on nyt korvattu nokkamukilla jossa on tilkka jääkaappikylmää. Varaudun edelleen taisteluun ja huutokonserttiin. Kun Lumi tapansa mukaan kellahtaa sängylle ja pyytää maitoa, ojennan varovasti nokkista. Ilme olisi pitänyt saada talteen, niin tyrmistynyt neiti oli esineestä. Suusta pääsee kova "EI EI", jonka jälkeen selinmakuu vaihtuu kylkiasentoon ja kymmenessä minuutissa tyttö on unessa. Mitä, tässäkö se oli?

Yöllä herään itkuun 4.15. Voi paska, pilasinko nyt meidän yöunet. Odottelen hetken ja lastenhuoneessa hiljenee. Vartin päästä kuitenkin kuuluu taas itkua. Käyn kurkkaamassa ja raukka on kietoutunut peittoon niin ettei saa päätä sen alta pois. Korjaan peiton ja Lumin asennon. Kuumuus on saanut tytön hereille ja hän pyytää pirteästi, mitäs muutakaan kun maitoa.Pudistan päätä ja kuiskaan että nyt nukutaan. Vartin hyörimisen jälkeen käyn hakemassa nokkamukiin tipan juotavaa. Huikka alas, ja taas vaihtuu kylki ja tyttö on unessa. MITÄ IHMETTÄ...

Aamulla herään 9.15 kun Lumin huoneesta kuuluu hento ja kysyvä "Äitiiiii". Jaa, kai se on pakko nousta.



Päivä 2. 

Iloisesti alkaneen aamun aikana siivoillaan, käydään kaupassa ja vähän samalla ulkoillaan lähi nurtsilla. Yhden aikoihin on lounas syötynä ja hipsitään  päiväunille. Nyt jätän nokkamukin ottamatta huoneeseen, mutta puolentunnin pyörimiseen ja huitomisen jälkeen käyn sen hakemassa. Tarjoan huikkaa, ja saan niskoilleni kauheat raivarit. Vajaa tunnin kamppailun ja silityksen seurauksena ollaan lähes molemmat unessa. Lumi sängyssään ja minä uupuneena sohvalla. Vaikka olisihan se voinut mennä vaikeamminkin. 

Illalla tehdään vielä kävelylenkki anoppilaan. Lumi jaksaa kävellä koko reilu kilometrin matkan käpyjä keräillen ja auton alle juoksematta. Kotona ollaan kahdeksan jälkeen, suoritetaan iltapuuhat ja halitaan hetki sohvalla nokkamukista juoden. Sängyssä keksitään vielä kaikenlaista, esimerkiksi jalkaan tuli noin kuusi pipiä, milloin oli lelu hukassa ja kirjaakin oltas haluttu vielä selata. Raivarit jää tälläkertaa vetämättä ja puolessatunnissa tyty on siinä pisteessä että vedän oven kiinni muutamasta vasta ynähdyksestä huolimatta ja pääsen itsekin pesulle. 

Päivä 3.

Yö on mennyt heräämättä. Olen jostain syystä suostunut kello kahdeksan neuvolalääkäri aikaan ja seitsemältä käyn silittelemässä Lumin hereille. Raukka kääntää kylkeä ja vetää peittoa korviin. Puolen jälkeen ollaan kuitenkin jo bussipysäkillä vaikka puuro saatiin hotkia ja pesut tehdä pikakelauksella. Kotiin palattua ennen kymmentä isikin on tullut kotiin. Neiti alkaa olemaan nukkumavalmis jo yhdentoista pintaan mutta venyvän päikkäreille menoa siihen normaaliin. 20minuuttia huitomista ja tyttö nukkuu. Voitto. Tässä vaiheessa oon normaalisti käpertynyt myös itse peiton alle, mutta nyt kaivan pesuaineet esiin ja luutaan uunin, hellan ja keittiönkaapit. Saan tavarat paikalleen tunnissa ja istun sohvalle. Hetki omaa aikaa, eli Kaksplus esiin. Hetki vaihtuu melkein kahdeksitunniksi ja ehdin sulkea silmätkin hetkeksi. Melkein kolmetuntia unta!



Pitkät päiväunet johtavat siihen että yöunet on hakusessa vielä ilta kymmeneltä. Muutama hikikarpalo nousee otsalle kun Lumi keksii taas kaikenmaailman tekosyitä nousta istumaan. Kun kakalla on käyty kolmesti ja tuloksena on tyhjä potta, ei sängystä enää nousta. Isin liikkuminen muualla asunnossa häiritsee selvästi ja muutama negatiivinen ajatus lähteekin sinne suuntaan. Pitikö niitä hampaita mennä pesemään just sillon kun tytön uni on sekunnin päässä. 45minuuttia ja luovutan. Lähden huoneesta vaikka sängyssä alkaa itku. 5minuutin kuluttua huone kuitenkin on hiljainen ja pääsen itse iltapalalle. 

Päivä 4.

Omat silmät avautuvat 5.30. Karsea nälkä,pissahätä eikä sopivaa asentoakaan löydy. Pyörin siihen asti kunnes N.n kello soi 6.15. Haen omenaa, eilen kesken jääneen Kaksplussan ja kupin kahvia.  Nyt kello lähenee kahdeksaa ja oon viikannut pyykit, laittanut tiskit ja saanut omaa aikaa. Koskahan tuo tirriäinen oikein nousee pitämään mulle seuraa, Lego torni huutelee mulle jo olkkarin kulmassa. Yhdeksältä neiti päättää koputella huoneensa oveen. Huomenta! 

Ja niin se vaan on. Meidän tuttipullon lutkuttaja on ollut tipotiessään kuukauden päivät. Miksihän tätäkin piti lykätä ja lykätä. Vaikka meillä nukuttiin jo ennestään hyvin, nyt vedellään lähes 14tunnin katkeamattomia unia. Aikaisemmin saatoin joutua vaihtamaan aamuyöstä vaipan, johon ei olisi mahtunut pisaraakaan. Nyt voin ottaa tytön syliin pusuttelemaan aamuisin ilman että oma pusero on märkänä. Seuraavana olisi vuorossa tutti. Apua. 


2 kommenttia :

  1. Meillä aloitettiin sama operaatio eilen. Tosin ekana jätetään yömaito pois ja annetaan vaan vettä.Toivottavasti älyisi sen avulla, ettei yöllä kannata herätä :D Mutta tän jälkeen luovutaan sitten päikkäri ja ilta tuttipullosta. Vime yö oli siis ensimmainen kun ei kiikutettu maitoo ja mulla menikin sitten 2.5h Lilianin huoneessa, kun koitin saada sen unille takas, mutta maitoo ei tippunut :D Loppuajasta makasin jo itekin lattialla, kun ei mahdu mitään toista sänkyä sinne huoneeseen. Ehkä ens yö jo parempi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että teillä menee jo hyvin! Meillä ei kaivata sängyn vieressä enää maitoa, eikä edes silityksiä.:)

      Poista

Kiitos kommentista! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...