Kaksplus.fi


perjantai 7. marraskuuta 2014

Yksivuotias, oppimaan innokas

Pitkästä aikaa blogin päästaran kuulumisia. Yksivuottahan pamahti mittariin jo lähes kuukausi sitten, mutta oon vähän odotellut meidän neuvolakäyntiä ennen sen kummepia jorinoita. Jouduin sitä muutaman kerran työkuvioiden takia siirtämään, mutta tänään käytiin hakemassa mitat ja piikit jalkoihin ja toiseen käsivarteen!

No millainen yksivuotias meillä sitten asustaa. Lumi jatkaa vieläkin omaa rauhallista linjaansa. Rohkeutta on päiväkodin myötä tullut kourallinen lisää ja vierastetaan ja ujostellaan ensimmäiset 2minuuttia. Meillä ollaan iloisia ja omatoimisia sekä huomiota kaipaavia. Isi on maailman paras, ja hänelle annetaan kovimmat kikatukset.

Rauhallisuus on näkynyt hyvin myös koko ensimmäisen vuoden ajan liikkeelle lähdössä. Kasikuisena ryömittiin ja kontattiin, sitten noustiin seisomaan ja tulihan ne ekat askeleetkin yhden vuopden ja 2päivän iässä. Sen jälkeen ei enää himmailtu, tukia ei huolittu turvaksi vaan nyt köpötetään menemään eteenpäin. Välillä otetaan vähän lattiasta tukea, mutta matka jatkuu. Kävely sujuukin sisätiloissa aika vaivatta, kohta juostaan.


Muutama viikko sitten saatiin sitkeä nuhapöpö ja sillä tiellä ollaan edelleen. Ruoka on maistunut vähän huonommin omalta lautaselta, isin sapuskat kyllä syödään. Ruokailut menee normaalin viiden aterian rytmillä, normaalilla kotipöperöllä.  Painossa ollaankin saatu hienosti kymppi rikki, senttejä oli tullut yli 6 lisää viidessä kuukaudessa, eli nyt mennään 76sentissä. Vaatekoossa käytetään merkistä riippuen 74-80 ja ahjakokoja pienemmistä ja isommista.


Aika tuppisuu tämä meidän neiti vielä on, tavuja tulee kyllä hirveällä syötöllä harvoille ja valituille. Äiti ja isi on jokapäiväisiä kiljahduksia vaikkei neiti kyllä kovin tarkkaan vielä tiedä mitä niillä tarkoittaa. Muuten ymmärrys on suuri. Kukat, kissat, nallet ja koirat tunnistetaan, sekä pyynnöstä tehdään asioita: noustaan seisomaan, istutaan, tuodaan joku lelu. Käskyt menee kyllä kuuroille korville ja "eiiiii" kuuluu pienestä tyytymättömästä suusta.


Ollaan menty koko vauvavuosi lasten rokotusohjelman mukaisesti. Tänään oli tiedossa siis kolme piikkiä, jotka menivät paremmin kuin hyvin. Ensimmäiseen Lumi tokaisi "uh" ja kahdesta muusta saatiin vain pienet hermostumiset. Niin reipas tyttö!

Ennen Lumin syntymää vauvat olivat mulle todella harmaata aluetta. 0-3vuotiaat oli kaikki vauvoja, en osannut yhtään arvioida esimerkiksi pienen konttaavan palluran ikää. Nyt lähinnä naurattaa jos joku kysyy että mitä mun vauvalle kuuluu! Ei se ole mikään vauva, vaan ihana taaperon alku joka on päivä päivältä omanlaisena pieni persoona. Ja vaikka ikävöin vauva-aikaa välillä paljonkin, saan näistä yhdessä tekemisen hetkistä niin paljon enemmän irti.

Millaisia yksivuotiaita teiltä löytyy? 

2 kommenttia :

  1. Täällä asustaa ihana, pyöreä ja pullea (12kg/78cm), rauhallinen yksivuotias. Rauhallisuus ja onnellisuus paistaa tästä herrasta jo kilometrien päähän, usein tätä tyyppiä kutsutaankin "maailman onnellisimmaksi vauvaksi -tai taaperoksi", siis nykyään. Ruoka maistuu paremmin kuin hyvin ja yöt nukutaan kuin tukki. Päikkäreitä vedellään 2-4 tuntia.
    Rauhallisuus korostuu motorisessa puolessa. Pojalla ei ole vielä ollenkaan kiire kävelemään, tukia vasten tosin on kävelty jo kuukausia. Mutta kiipeileminen onkin sitten se meidän juttu! Poika löytyy milloin ruokapöydältä, työpöydältä tai isosisarusten sängyiltä. Sanoja meillä tulee "äiti", "ei", "joo" ja "hyvä".
    Hurmuri hurmaa joka kauppareissulla mummelit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana! Pullet on parhaita, tietää että syödään hyvin eikä talvella palele. Meilläkin kiipeillään, jopa niuin että meinaa äidin hermot pettää välillä :) Ihana kommentti ,kiitos siitä <3

      Poista

Kiitos kommentista! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...